torstai 7. huhtikuuta 2011

Eduskuntavaalit ulkosuomalaisena

Tarkoituksenani on käydä lauantaina äänestämässä eduskuntavaaleihin Toulousen kunniakonsulaatissa, sikäli kun voin täällä äänestää, koska en ole vakituisesti kirjojani siirtänyt tänne. Joka tapauksessa yritän, ja sopivaa ehdokstakin olen jo miettinyt. Aika hakuammuntaa on ehdokkaan etsiminen ollut, kun jotenkin tunnun olevani irrallaan Suomen asioista, vaikkakin väliaikaisesti.

Ehdokkaan valinta on vaikeaa. Mistä ihmeestä sen voi tietää, että kyseinen henkilö ihan oikeasti haluaa ajaa muiden etua kuin vain omaansa, puolueensa tai rahoittajiensa?

Täytyy tunnustaa, että medialla on aika paljon painoarvoa minunkin ehdokasvalintani kohdalla, mutta pääsääntöisesti se selventää minulle, keitä en ainakaan äänestä. En nimittäin halua äänestää julkisuustyrkkyä, joka hinkuu eduskuntaan, vaan teen päätöksen ehdokkaan meriittien ja (oletettavan) osaamisen perusteella.

Joitain periaatepäätöksiä olen päässäni muotoillut jo aiemmin, mutta nämä eivät ole ehdottomia, enkä ole jäärä, joka ei voisi muuttaa kerran muodostamaansa mielipidettä. Mutta pääsääntöisesti ehdokkaani on hyvin todennäköisesti:

1) Nainen. Tästä oli jossain joku juttukin, että naiset äänestävät usein naisia. Minun kohdallani pitää paikkaansa. Taitaa muuten vastavuoroisesti pitää paikkaansa, että miehet äänestävät miehiä.

2) Kohtalaisen nuori. Tämä ei tarkoita, että alle 25-vuotiaita oikeastaan edes harkitsisin, alle 30-vuotiaatkin ovat vähän siinä ja tässä. Iän mukana tulee kokemusta, jolla uskon olevan käyttöä kansanedustajan tehtävässä. Mutten kuitenkaan halua äänestää ikäloppua, koska ajattelen, etteivät iäkkäämmät ihmiset osaa asettua nuorempien (kuten minun) asemaan ja ajamaan heidän etuja.

3) Koulutettu. Haluan äänestää osaajaa.

4) Ei pikkupuolueesta. Tämä koskee kaikkia uusia pieniä puolueita. En vaan jaksa uskoa, että kovin voimakkaasti voitaisiin tehdä politiikkaa pienestä puolueesta käsin.

5) Ei vihreiden ehdokas. Anteeksi nyt vaan, mutta valitettavasti käsitykseni vihreiden toiminnasta ei ole kovin mairitteleva. Koska kuvittelen omaavani sekä maalaisjärjen että osaamista tekniikan alalta (ml. energia-asiat), en vaan jaksa sitä ainaista tuulivoima-ydinvoima-vastakkainasettelua tai syyllistämistä oman auton käytöstä. Niin kauan kuin julkista liikennettä ei käytännössä ole muualla kuin kaupungeissa, kasvukeskuksissa ja näiden välillä, ajan omalla autollani hyvällä omalla tunnolla pitkin maaseutua. Eipähän ole parkkiongelmia tai pelkoa ruuhkamaksuista.

6) Ei KD.

7) Ei PS.

8) Ei RKP.

9) Ei Vas.

No mitä jää jäljelle? Sen näkee lauantaina äänestyspöntössä.

Ehdokkaiden kohtelussa media saisi kyllä katsoa peiliin. Mikä ihme niitä riepoo, kun naispoliitikkojen ulkonäkö on yleisimmin kritisoitu tai kommentoitu asia. Herrajjesta, poliitikothan tekevät politiikkaa ja edustajien OSAAMINEN pitäisi olla se kritisoitava asia, ei se millainen tukka, mekko tai kengät kenelläkin oli päällään ja milloin. Jätettäisiin ulkonäön (niin naisten kuin miesten) kommentointi vaikka linnan juhlien yhteyteen, kiitos.

Ja sitten muuta asiaa: Tiedossa on määrittelemättömän pituinen blogipimento, koska lähden Taiwaniin, eikä nettiyhteyden saatavuudesta saati blogaamiseen tarvittavasta ajasta ole mitään tietoa. Voitte sillä välin kuvitella minut maistelemassa käärmettä ja muita Taiwanin herkkuja. Voikaa hyvin!

3 kommenttia:

  1. Hieno analyysi. Toivottavasti löydät ehdokkaasi ja vielä jos äänestäminenkin onnistuisi.

    VastaaPoista
  2. Paljon samanlaisia ajatuksia äänestyksestä ja ehdokkaista.Toivon,että onnistut äänestämään ja vielä löytyisikin sinulle sopiva henkilö.

    Viikonko olette proffan kanssa siellä Taiwanissa?
    Muista ottaa kamera mukaan!
    Luonnikast reissuu!
    Toivottelee Äiti

    VastaaPoista
  3. No, äänioikeusläystäke on kyllä tuolla Nukarilla minun työpöydällä, että jos sitä tarvitsee, niin oi voi... Mutta oikein, oikein hyvää Taiwanin reissua!

    VastaaPoista