Gers

Osallistuin eilen toiselle Toulousen yliopistojen järjestämälle päiväreissulle (ensimmäinen oli Albiin ja ympäristöön), tällä kertaa Gersin alueelle. Tällä kertaa ohjelmassa olivat

1) Pyhän Marien katedraali Auchissa:


Katedraali ei ole niin iso ja mahtava kuin Albissa, mutta kaunis tämäkin on ja erityisen upeita isoja lasi-ikkunoita:



Katedraalin vieressä on D'Artagnanin patsas, joka on nyt tosin vähän remontissa (retusoin kuvasta pois kauniin keltaisen nosturin):


Toisin kuin kaikki muut paitsi ranskalaiset kuulemma luulevat, D'Artagnan on ihan oikeasti elänyt ja asunut osan elämästään Auchissa.

2) Ankkoja kasvattava maatila Terre Blanche, jossa pääsimme maistelemaan foie gras’ta:


Ei ole maailman eettisin ruoka tuo, kun ankkoja pakkosyötetään maissilla viimeiset pari viikkoa ennen teuraaksi päätymistään. Ideana on saada ankka nopeasti lihotettua, jotta saadaan sitä ranskalaisten rakastamaa foie gras’ta. Nyt ymmärrän, miksi Suomessakin käytetään ravintoloissa termiä foie gras tai ankanmaksa, koska suoraan käännettynä foie gras on rasvamaksa. Ei kuulosta kovin gourmee-ruualta… Kaikki ruoka (ja juoma) oli hyvää, paitsi yksi alkupalapateista jäi multa syömättä.

3) Lectouressa sijaitseva Pastel-museo:

Pastel on keltakukkainen kasvi, jonka lehdistä saadaan sinistä väriainetta. Väri tarttuu vain luonnonkuituihin kuten silkkiin, pellavaan tai puuvillaan, ja myymälässä olikin tosi kauniita tekstiilejä.


Museon ehkä eniten kuvatuin kohde oli oranssi katti, joka makoili värjäyssammion päällä välittämättä noin 40 vieraasta tai esityksestä. Hyvin itsetietoisen näköinen maatiaiskolli. :)


Kovin oli mukava reissu ja hauskaa porukkaa. Matkalla tutustuin mm. venäläisnaiseen, joka tiesi Lumenen ja rakastaa Geisha-konvehteja; venäläiskorealaiseen naiseen, joka osasi muutaman sanan suomea, koska oli opiskellut sähkötekniikkaa vuoden Lappeenrannan yliopistossa; romanialaismiehen, jota kiinnosti tietää mitä muuta Suomesta tulee kuin Nokia (Marimekko, Fazer, HIM, Nightwish, Alvar Aalto tai Sibelius eivät sanoneet mitään mutta kun kysyin pelaako tietokonepelejä, niin hämmästyi, että ai onko Max Payne ja Angry Birds Suomesta?); ja saksalaisen, joka oli kiinnostunut vierailusta Suomeen. Yleisesti naurettiin mm. ranskalaiselle poskisuudelmalle, latinalaisten maiden ”aina myöhässä”-kulttuurille, ja suomalaisten ja saksalaisten tarpeesta omaan henkilökohtaiseen tilaan. Latinalaisissa kulttuureissa henkilökohtainen tila alkaa ehkä 20 sentin päästä, suomalaiselle ja saksalaiselle raja menee ehkä siinä puolessa metrissä - metrissä. Ehkä siksi kättely on niin tyypillinen tervehtimistapa näissä maissa.