Kevätsuunnitelmia Toulousen ulkopuolelle ja viikonlopun ravintolakokemus

Oijoi, viikonloppuna tapahtui kaikenlaista, etten tiedä mistä aloittaisin. Tärkeimpänä ehkä se, että ensimmäinen konferenssipaperi on nyt lähetetty. Kyseessä on kolmen sivun tynkäartikkeli ledien elinkaarianalyysistä huhtikuussa Taiwanissa pidettävään konferenssiin. Tiedossa on siis reissua toiselle puolelle maapalloa. Proffa vinkkasi, että sieltä kuulemma löytyy tosi hyvää kiinalaista ruokaa, nam! Samalla reissulla pääsen mitä luultavimmin tutustumaan erääseen isoon ledivalmistajaan, mikä on hyvä juttu tutkimukseni kannalta. Kun kerran noin pitkälle lähtee, on kiva, että voi olla perillä enemmän kuin sen pari päivää. Taidan saada kärsiä jetlagista joka tapauksessa… Lentoihinkin menee jotain puolen vuorokauden luokkaa.

Taiwanin matka osuu viikolle ennen pääsiäistä. Olin miettinyt, että voisin tulla Suomeen pääsiäiseksi ja ehkä seuraavaksi viikoksi viettämään talvilomaa, mutta koska tuo Taiwanin reissu osuu juuri pääsiäisviikkoa edeltävälle viikolle ja saattaa olla, että palaan sieltä vasta pääsiäisviikolla, jätän Suomen matkan suosiolla väliin. Ehkä se houkuttelisi enemmän, jos olisi suorat lennot Toulousesta, mutta kun ei ole, ja matkaan menee yli 5 tuntia, kun joutuu vaihtamaan konetta.

Sen sijaan, että nököttäisin Toulousessa pääsiäisen, olen – hähää – varannut jo hotellin Pariisista kiirastorstaista alkaen. Onhan se kätevää viettää pitkä viikonloppu Pariisissa, kun siellä kuitenkin haluan käydä eikä normaali viikonloppu riitä alkuunkaan. Lisäksi kaverin kanssa on alustavasti suunnitelmissa kesäkuussa mennä Pariisiin, mutta eiköhän siellä riitä nähtävää vaikka kuinka moneksi kerraksi.

Niin, siitä viime viikonlopusta. Lauantaina poikkesin kaupungilla, tai itse asiassa meni melkein koko päivä. Oli tarkoitus käydä lounaalla La Paix d’Asie-nimisessä kiinalaisravintolassa. Kuitenkaan en kyseiseltä kadulta sitä löytänyt vaan sen sijaan hyvin saman oloisen vietnamilaisen ravintolan, joka tarjosi samantyyppisiä menu-kokonaisuuksia. Ravintolan nimi jäi vähän arvoitukseksi, jotain Pho Bun Bo Hue, tai sinne päin. Ehkä se on tullut kiinalaisravintolan tilalle, tiedä häntä.

Otin 9,5 euron menun, johon sai valita muutamasta vaihtoehdosta alku-, pää- ja jälkiruuan. Alkupalaksi valitsin kevätkääryleitä, pääruuaksi curry-kanaa ja jälkiruuaksi ”confit de noix de coco”. Alkuun tuotiin pöytään katkarapulastuja, joita en ole Suomessa vielä yhdessäkään kiinalaisessa ravintolassa nähnyt, mutta ulkomailla joka kerran. Kevätkääryleet olivat mahtavan rapeita ja niiden kanssa tarjottiin reippaasti salaatinlehtiä (tykkään!) ja jotain tuoreyrttiä sekä etikalla maustettua makeaa lientä, jossa lillui porkkanaraastetta, ilmeisesti salaatinkastike tai dippi. Porkkanaraaste-liemen tarkoitus jäi vähän hämärän peittoon, mutta kivan kirpakkaa marinoitunut raaste oli salaatin ja kääryleiden kanssa. Kevätkääryleitä täytyy tuossa paikassa käydä syömässä toisenkin kerran, tosi hyviä ja rapsakoita. Ei ole muuten mitään havaintoa, mitä niiden sisällä oli, mutta onko sen niin väliäkään. Näytti olevan vähän lasinuudelia ja paljon jotain muuta. Curry-kana oli ihan ok ja sen kanssa tarjottava riisi tosi raikasta ja hyvän makuista, ehkä jotain jasmiiniriisin tyyppistä.

Jälkkäriksi valitsin tosiaan ”confit de noix de coco”, vähän riskillä, koska en ollut ihan varma, mitä confit tässä tarkoittaa. Noix de coco on kookospähkinä, jos ette käännöskoneita jaksa käyttää. Confiture on hillo, marmeladi tai jonkin näköinen ”muhenne” ja confit on jotain sen suuntaista, ehkä hillottu. Odotinkin jotain moussea tai jotain muuta mössöä, mutta eteeni tuotiinkin lautasellinen kookospähkinän lihasta vuoltuja lastuja, jotka oli pyöräytetty varmaankin tomusokerissa. Vaikuttivat olevan tuoreesta kookospähkinästä nämä vuollut paksut lastut, koska olivat niin napakoita. Voi nam! Note to self: käy täällä uudestaan!

Lauantaina kävelin pitkin kaupunkia ja löysin mm. japanilaisen puutarhan. Näistä lisää myöhemmin, kuvien kera.