Märinää ja ahaa-elämys

Tänään on ollut vähän surkea päivä. Kaikki on ollut vähän vaikeaa. Paljon pieniä vastoinkäymisiä tekee päivästä huonon, ellei niihin osaa asennoitua oikein. Senkin tänään huomasin.

Ensinnäkin, täällä sataa ja on niin surkean harmaata. Yöllä tuuli puuskittain ja kuulosti kuin ikkunat lähtisivät mukaan. Mutta tallella olivat kun aamulla tarkistin. :)

Toisekseen, työt tuntuvat junnavan paikallaan. Tämä on tällaiselle täydellisyydentavoittelijalle ja kaikki-mulle-heti-nyt-ihmistyypille tyypillistä negatiivista ajattelua. Kyllä kaikki kuitenkin koko ajan etenee, vaikkei aina siltä tunnukaan. Pitää välillä pysähtyä miettimään, mitä on saanut aikaiseksi ja muistuttaa itseään, ettei yksi ihminen tee enemmän kuin yksi ihminen tekee. Piste.

Kolmannekseen ja suurimmaksi ketutuksen aiheuttajaksi nousi erinäiset matkaselvittelyt Taiwanin reissua varten. Selvisi, että Taiwaniin matkatessa alle 30 päiväksi passin tulee Suomen kansalaisella olla voimassa vielä 6 kuukautta matkaltapaluun jälkeen. No, matka on huhtikuun puolivälissä ja passini voimassa syyskuun puoliväliin asti, eli harmittavasti jää kuukaudesta kiinni. Soittelin jo pitkin Taiwanin edustustoja sekä Suomessa että Ranskassa, että onko mitenkään mahdollista joustaa tässä asiassa, kun olen vain noin viikon Taiwanissa ja on kuitenkin sen 5 kuukautta voimassa paluun jälkeen. Sanoivat, että eihän sitä ikinä tiedä, millainen virkailija osuu kohdalle, mutta kyllä yleensä ovat tarkkoja. Eli ei uskalla jättää tuurin varaan. Pahus.

Sitten aloin selvittämään, millä ilveellä saan uuden passin täällä. Ranskassa se onnistuu vain Suomen suurlähetystössä, joka on Pariisissa. Pitkin maata on kunniakonsuleja (mm. Toulousesta löytyy), mutta passilakiuudistuksen jälkeen heillä ei ole enää oikeutta myöntää passeja. Tämä siis tietää reissua Pariisiin, ennen Taiwanin matkaa, ja mahdollisimman hyvissä ajoin, että passi ehtii tulla perille Toulouseen. Vielä on selvitettävä, lähettävätkö passin mun osoitteeseen vai haenko sen Toulousessa olevalta Suomen kunniakonsulilta. Sentään ei tarvitse hakea Pariisista asti. Onneksi on reippaasti aikaa Taiwanin matkaan.

Tämä passinhakureissu alkoi ahdistamaan iltapäivää kohden. Ihan kuin ei täällä olisi muuta tekemistä kuin käydä hakemassa passia 700 km päästä! Miettikääpäs, jos joutuisi Rovaniemeltä lähteä hakemaan yhtä perhanan passia Helsingistä asti! Katselin jo junia ja lentoja ja mietin kummalla menisin ja miten suurlähetystö on auki (vain aamupäivisin) ja millä sinne ehtisin.

Lähdin vähän alla päin töistä kävelemään kämpille sateenvarjon alla tumput käsissä. Masennus. Yhtäkkiä tajusin, että voi elämä, murehdinko mä oikeasti sitä, että JOUDUN lähtemään Pariisiin asti hakemaan passia?!? Kyllä ihmisellä on pienet murheet. :D Pariisiin matkaaminen ei nyt ainakaan ole niitä maailman negatiivisimpia ajatuksia!

Tämä ei muuta pääsiäisen suunnitelmia, mutta maaliskuussa lähdenkin sitten piipahtamaan Pariisissa etukäteen ja vietän siellä muutaman päivän kun kerran sinne asti lähden. Meneehän siihen vähän ylimääräistä rahaa, mutta visassa näytti olevan vielä varaa, kun tänään tarkistin. ;)

Ei ole ongelmia. Ne muuttuvat haasteiksi, kun ajattelee positiivisesti.